> Pääsivulle

 

 

 

 

 

 

 

- Puola - Krakova -

 

Elokuussa 2006

Krakovan keskusta oli tosiaankin eläväinen paikka, ihan keskellä kaupunkia sijaitsi vanha verkahalli, vähän oli havaittavissa samaa otetta kuin Helsingin vanhoissa kauppahalleissa. Tosin tuo oli kyllä ihan eri tyylinen, no,  periaatteessa komeempi (ekassa kuvassa pilkistää yläoikeelta). Tämän hallin läpi meni yksi levee käytävä, jonka molemmin puolin oli vieri-vieressä pieniä myyntikojuja. Tuon verkahallin ympärillä, joka puolella oli avointa toria ja torin laidoilla päättymätön, neliön muotoinen terassiketju. Olutta ja murkinaa oli siis tarpeeksi tarjolla. Torilla näytti olevan koko ajan vipinää, esityslavalla paikallista taiteilijaa tai taiteilijaryhmää, heti siinä vieressä pieniä markkinakojuja. Tottahan toki näin elokuussa myös silmänkantamattomiin turisteja.

        

     

     

     

 

Siitä ydinkeskustasta aavistus etelään sijaitsi vanha linnoitus, jota eri kausilla eri hallitsijat oli asuttaneet, kohtuullisesti koristelluissa isoissa saleissa ison sisäpihan ympärillä. Ihan jykevä kirkkokin oli veistetty sen linnoituksen sisäpuolelle. 

Shakinpeluuta joen mutkassa, ihan tuon linnoituksen vieressä.

     

  

 

Jos tuosta linnoituksesta vielä vähän etelään (tai kaakkoon), tuli vastaan jonkinmoinen juutalais-kaupunginosa. Nowy-torilla oli käynnissä lauantai-markkinat, vihannestorin vierestä löytyi myös kirpputori-pöytiä, antiikkia.

     

  

 

Lisää kaupungin eteläosien tunnelmaa

     

Kohtuu-hauska ravintola

Joissain kohdin sivukaupungilla oli havaittavissa myös uudempaa muotoilua

  

 

Wieliczka:n suolakaivos sijaitsee parinkymmenen kilometrin päässä kaupungista itään. Tuolla mentiin portaita pitkin 135 metrin syvyyteen, ja käveltiin pitkissä tunneleissa, välillä pysähtyen huoneisiin, joihin oli aseteltu tummasta suolakivestä veistettyjä patsaita. Yks isompi maanalainen suolakirkkokin sattu tunneliverkoston varteen. Ylös kimmahdettiin metkalla, pienellä täyteen pakatulla hissillä, jossa oli monta hissikoppia päällekkäin.

     

 

Ei siitä mihinkään pääse, jotta Auschwitcz pistää mietiskelemään syntyjä syviä. Opastetulla kierroksella tutustuttiin eri rakennuksissa erilaisiin mielentiloihin. Rupesi väkisinkin kuvitteleen menneitä tapahtumia ja ihmismielen rakennetta.

Auschwitcz 1 perustettiin vanhaan kasarmiin, keskitysleiriä tiili-kerrostaloissa. Kolmen kilometrin päässä sijaitseva Auschwitcz 2 eli Birkenau rakennettiin ihan tarkoitusta silmälläpitäen suopitoiseen maastoon keskitysleiriksi. Osa porukasta oli houkuteltu työntekoon tänne, ulkomailta työn perässä tulleita perheitä, ja tietysti ne kaikki muut miljoonat tarinat.

        

     

 

Otetaan pari vähän piristävämpää kuvaa maaseudulta. Kierreltiin bussilla pikaisesti Krakovan lähiympäristössä, hääpari sattu vanhan kirkon kohdalla kameran eteen. Metsätien päästä löytyi myös retee metsästysmaja (Promnice, oli varattu pöydät aiemmin), jossa pistäydyttiin lounaalla, tuhlaamassa viimeiset valuutat.

  

Ja raportin loppuun opiskellaan "kiitos", eli "Tsinkujee"

 

-c-2006-Hotjussi@hotmail.com